Heihei Facebookiton ja maaliskuun yllätys!

Kohta olisi aika hyvästellä facebookiton (JES) ja toivottaa maaliskuun haasteet tervetulleiksi. Facebookittomasta mieleen jäi erittäin vahvasti ahdistus, epätietoisuus ja tekemisen puute. Ei siis harmita yhtään, että helmikuu ja facebookiton päättyy. Jäljellä on reilut kaksi tuntia ja sitten alkaakin mahdoton facebookin selaaminen. Vaikka facebookiton on luonut lähinnä negatiivisia tunteita, niin kuukausi on silti mennyt yllättävän nopeasti, suorastaan naurettavan nopeasti. Toivotaan että tulevissa haasteissa kuukaudet vierähtävät myös yhtä nopeasti ja jälkikäteen tarkasteltuna myös helposti.

Ja sitten maaliskuun muutokseen. Meillä oli eräs suuri ongelma. Meidän piti sattuneista syistä muuttaa miehetön maaliskuu joksikin muuksi. Ainut ongelma vaan oli, että kaikki jollain asteella mahdolliset vaihtoehdot oli jo käytetty ja jäljellä oli lähinnä idioottimaisia "puhumaton" "housuton" jne. Pohdittiin koko kuukausi ihan hämmentyneinä, että mitä ihmettä me maaliskuun kanssa tehdään. Kaksi päivää ennen viikon loppua idea tuli ja varmistui. Maaliskuu tulee olemaan valheeton.

Mutta eikö sitä valheetonta ole aika vaikea määritellä? Kyllä. Sitä on mahdoton määritellä ja siksipä meillä ei ole rangaistusta (ellei valhe oli aivan ilmiselvä), vaan tavoitteita ja haasteita itsellemme. Tämä kuukausi täytyisi siis viettää puhtaana, reiluna ja totta puhuvana pulmusena, joka sanoo asiat niinkuin ovat. Ystävät rakkaat, älkää täysin hyljätkö meitä. Me itse raportoimme millaisia ongelmia ja millaista on puhua suoraan ja toivon mukaan kerromme jos erehdymme valheen tielle.

Idea valheettomasta tuli kuin tyhjästä. Olimme miettineet päämme puhki kaikenlaisia vaihtoehtoja maaliskuulle ja mielestämme tämä oli jännittävin ja parhain, vaikeuksistaan huolimatta. Tässä yhteiskunnassa, jossa elämme, valheista, etenkin valkoisista, on tullut osa arkipäiväämme. Kukaan ei voi sanoa puhuvansa aina ja vain totta, suoraan ja kylmästi, koska niin tapahtuu vain elokuvissa. Aina kaunistellaan, ei myönnetä asioita, vääristellään ne kuulostamaan paremmilta tai jopa valehdellaan ihan suoraan ja päin naamaa. Tästä tavasta meidän tulisi päästä eroon. Puhua valheetta, ilman liiallisia kaunisteluja ja suoraan. Kuulostaa, että ystävillemme tämä käy vaikeaksi, joten kuten jo mainittu, ystävät ja tutut, koittakaa ymmärtää ja koittakaa kestää. Pääasia: mahdollisimman rehellinen mielipide kaikkeen!

Säännöt:

- EI valehtelua
- ei turhaa kaunistelua
- ei sarkasmia
- ei valkoisia valheita
- ei kiertelyä
- Jos ei halua vastata, niin ei vastaa.

Heihei Tipaton, moi Facebookiton....

Tämä facebookiton osoittautui heti ensimmäisenä päivänä (1.2) kello kahdeksan, erittäin ahdistavaksi. Joka aamuinen facebook selailu pitäisi korvata jollain muulla, muttei esim. instagrammin ohut ja kuvapainotteinen sisältö täytä tätä facebookittoman luomaa tyhjyyttä. Ahdistus on siis erittäin vahvana ilmassa. En tunne olevani tippaakaan vapautunut, mikä toisaalta taas korostaa entisestään facebookin luomia kahleita ja sitä vahvaa otetta sielustani.

Ehkä tämä helpottaa. Ehkä opin löytämään jotain muuta mihin addiktoitua ja sitten pidellä siitä kiinni ja olla sen hurmiossa. Ja ehkä en tahdo kohta palata facebookkiin ja sen koukuttavaan yhteisöön. Mutta näiden ensimmäisten päivien jälkeen voin sanoa kaipaavani juuri sitä yhteisöä, niitä juttuja ja sitä selaamisen ja stalkkaamisen tuomaa hurmiollista nautintoa. :-(

Alkupäivien fiilikset olivat ahdistavia. No, vieläkään ei olla vapauduttu facebookin luomista kahleista, vaan se pitää meitä otteessaan tiukasti. Kaipaamme mahdollisuutta stalkata ja selvittää tietoa ihmisistä, mahdollisuutta olla jutuista perillä, jutella ja jakaa tietoa ja kuvia. Kaipaamme siis facebookkia. Onneksi emme ole riippuvaisia mistään facebookin peleistä (Farm Ville, Candy Crush Saga), koska se ei olisi kiva juttu (:D).

Loppuun vielä infoa tulevaisuudesta. Maaliskuun haaste saattaa hyvinkin vielä muuttua, mutta siitä lisää myöhemmin!

Tässä tunnelmia ennen facebookitonta:
(En koe olevani vapautuneessa tilassa)

Glow,wow!

Tipaton haudattiin erittäin onnistuneesti! Viina virtasi jopa kahtena päivänä, pitihän sitä nyt sunnareitakin käydä viettämässä. Jälkikäteen katsottuna tipaton oli helppo ja itseasiassa aika miellyttävä. Sunnuntaina krapulassa, ihan turvonneena ja morkkiksessa pyöriessä muistot kuukauden aikaisista ihanista krapulattomista aamuista saivat entistä prameamman hopeareunuksen. Ja sitten noustessa sängystä, täristen ja voiden pahoin, kulkien läpi bileiden sotkeman mökin, käy ihminen miettimään elämänsä mahdollisuuksia. Olisi voinut olla kotona, herätä ilman minkäänlaisia kipuja ja oloja ja ilman vastuuta mökistä. Olihan meillä hauskaa, ei sitä voi kiistää, mutten omasta mielestäni saanut takaisin alkoholilliseen elämään palaamisesta tarpeeksi tyydytystä.

Juhlimme siis mahdikkaissa Glow bileissä, joissa meno ja tunnelma oli oikein nautittavaa. Tässä kuvamateriaalia, jota tuli yllättävän vähän.

juhlittiin myös tämän kruunupäisen tytön synttäreitä :)